Pieni mäntyharjulainen yritys vauhditti hiihdon evoluutiota — Exelin dominointi olympialaisissa alkoi Innsbruckissa 1976

Mäntyharjulaisen Exelin konkarit muistelevat suksisauvamarkkinoiden valtaamista. Hiilikuitu ja uudenlainen sompa olivat käänteentekeviä keksintöjä.

Daniel Kopatsch / EPA

Hiihtäjä treenaamassa Alpensian talviurheilukeskuksesta Daegwallyeongin kaupungissa Pyengchangin piirikunnassa Etelä-Koreassa.
Hiihtäjä treenaamassa Alpensian talviurheilukeskuksesta Daegwallyeongin kaupungissa Pyengchangin piirikunnassa Etelä-Koreassa.

Vuonna 1976 meiltä ostettiin kaikki mitä irti saatiin. -Taisto Manninen

Talviolympialaisissa Suomen kaikkien aikojen ykköslaji on maastohiihto, josta Etelä-Savoonkin on ropissut 12 olympiamitalia. Maakunnan urheilijoiden lisäksi lajin historiaan ovat vaikuttaneet voimakkaasti Etelä-Savossa kehitetyt innovaatiot.

Mäntyharjulaisyhtiö Exelin entinen sauvatuotepäällikkö, paikkakuntalainen Taisto Manninen on nähnyt yhtiön vaiheet aina tehtaan perustamisesta saakka. Hän oli vahvasti läsnä silloinkin, kun pieni yhtiö valloitti suksisauvamarkkinat hiilikuidulla.
— 70-luvulla hiilikuitua käytettiin lähinnä avaruusteknologiassa ja kilpaveneissä, Manninen muistelee.

Mannisen mukaan yhtiön ennakkoluuloton suhtautuminen välinemateriaaleihin oli avainasemassa. Tuohon aikaan hiilikuitu piti tilata Yhdysvalloista vakuutuksen kera, että sitä ei käytetä esimerkiksi ilmailuteollisuudessa eikä varsinkaan myydä Neuvostoliittoon.

Exelin toiminta alkoi vuonna 1960 sähkönallien sytyttimiä valmistavasta yrityksestä. Nimi johdettiin sanoista Explosive Electronics.

Sompa piti
ajatella uudelleen

Urheiluvälineiden valmistus alkoi 1970-luvulla. Jo pari vuotta ennen Innsbruckin olympialaisia Exelin perustajiin kuulunut Kouvolasta syntyisin oleva, nykyisin edesmennyt diplomi-insinööri Yrjö Aho oli pannut merkille, että suksisauvan kiekon muotoinen sompa ei ollut ihan sitä mitä pitäisi.

Somman kehien tehtävä on aina ollut estää sauvaa painumasta liian syvälle lumeen, mutta etenkin ylämäessä vanhanmallinen sompa tuppasi aiheuttamaan lipsumista.

Perinteinen symmetria heitettiin Exelillä romukoppaan, ja tilalle kehitettiin epäsymmetrinen, niin sanottu perhossompa. Exelin ratkaisussa sompaa pienennettiin reippaasti niin, että se ei enää ulottunut sauvan kärjen etupuolelle. Muutos oli mullistava, sillä nyt sauvan kärjestä sai paljon enemmän tehoja irti.
1970-luvun puolivällin mennessä yhtiöllä oli jo huomattavasti parempi tuote, kuin rottingista, teräksestä tai alumiinista valmistetut menneen maailman sauvat.

Exelin viennistä vastannut Olli Pöllänen muistaa hiilikuidun olleen käytössä myös golf-mailoissa, mutta muuten materiaalia ei juuri kilpakentillä näkynyt.

Pösö täyteen
suksisauvoja

Olympiavuonna 1976 Pöllänen pakkasi Peugeot 504:n niin täyteen suksisauvoja kuin sai mahtumaan ja ajoi pieneen Seefeldin kuntaan, jossa Innsbruckin isännöimien talviolympialaisten hiihtokilpailut pidettiin. Pöllänen tiesi, että olympialaiset on urheiluvälineille kullanarvoinen näyttämö.
— Jaoin sauvoja sellaisille urheilijoille, joiden uskoin pärjäävän. Kaikki, jotka sauvoja saivat muutamaa päivää ennen kisaa, myös niitä käyttivät.

Jaakko Avikainen

Nykyisin Exel Composites Oyj ei enää valmista urheiluvälineitä, vaan on erikoistunut teollisten komposiittiratkaisujen suunnitteluun ja valmistukseen. Kuva tehtaalta vuonna 2006.
Nykyisin Exel Composites Oyj ei enää valmista urheiluvälineitä, vaan on erikoistunut teollisten komposiittiratkaisujen suunnitteluun ja valmistukseen. Kuva tehtaalta vuonna 2006.

Yksi pärjääjistä oli Neuvostoliiton edustaja Nikolai Bažukov, joka saavutti Innsbruckissa olympiakultaa 15 kilometrin matkalla.
Pöllänen päätti onnitella henkilökohtaisesti mitalisteja yhteistyön merkeissä, niinpä myös Bažukov sai osakseen onnittelukäynnin.
— Eihän sinne Neuvostoliiton majapaikkaan niin vain olisi saanut mennäkään, mutta onneksi törmäsin joukkueen valmentajaan.

Pienen seefeldiläisen hotellin huoneessa Pöllästä odottikin yllätys, kun suoraan suihkusta ovelle ilkosillaan tallustanut Bažukov tervehti tätä suu leveässä hymyssä.
— Bažukov otti yöpöydältä kultamitalin kaulaansa ja kumartui ottamaan jotain sängyn alta.

Suksisauvathan sieltä löytyivät, jotka yhä alaston, kultamitali kaulassa kultamitali kaulassa pystyyn noussut Bažukov otti käsiinsä ja totesi ”Horoshie palki, Exel” eli ”Exel on hyvä suksisauva”.

Pölläsen mukaan Bažukov ei ollut ainoa, joka osoitti kiintymystään sauvoihin.
— Hiihtäjät eivät maaliin tultuaan antaneet sauvoja pois, ettei niitä varastettaisi. Siksi Bažukov oli piilottanut arvokkaat työvälineensä sängyn alle, Pöllänen muistelee.

Christian Bruna / EPA

Näkymä Alpensian talviurheilukeskuksesta Daegwallyeongin kaupungissa Pyengchangin piirikunnassa Etelä-Koreassa.
Näkymä Alpensian talviurheilukeskuksesta Daegwallyeongin kaupungissa Pyengchangin piirikunnassa Etelä-Koreassa.

Kisojen päätyttyä Pölläsen jakamilla Exel-sauvoilla oli lykitty 70 prosenttia kaikista hiihdon olympiamitaleista.

Patenttikiistoja
ja Kiina-ilmiö

Exelin dominointi jatkui kilpaladuilla vuosia. Yhtiön sauvat kattoivat parhaimmillaan puolet koko maailman markkinoista. Niitä myytiin jopa 1,5 miljoonaa paria vuodessa.
— Vuonna 1976 meiltä ostettiin kaikki mitä irti saatiin, ex-sauvatuotepäällikkö Taisto Manninen sanoo.

Exel kävi myös useita patenttikiistoja, sillä muiden valmistajien kanssa oli aika ajoin erimielisyyksiä. Patenttisuoja kesti 20 vuotta, minkä jälkeen mäntyharjulaisyhtiö alkoi menettää asemiaan. Sauvojen tuotanto alkoi siirtyä Kiinaan, ja samaa esimerkkiä seurasi myös Exel.

Mannisen eläköitymisaikoihin Exel irtautui kuluttajille suunnatusta urheiluvälinebisneksestä. Suksi- ja kävelysauvojen lisäksi yhtiö niitti mainetta muun muassa salibandymailojen saralla, mutta on nykyisin erikoistunut teollisten komposiittiratkaisujen suunnitteluun ja valmistukseen. Urheiluvälineiden vahva brändi elää edelleen, vaikke urheilutuotteiden, kuten sauvojen ja salibandymailojen valmistus ja markkinointi on lisensioitu ulkopuoliselle firmalle.

Kymmenen vuotta eläkeläisenä ollut Manninen seuraa Pyeongchangin olympialaisia kotikatsomossaan Mäntyharjussa. Exelin edustajana hän kiersi kyllä aikanaan Calgaryn 1988, Albertvillen 1992, Lillehammerin 1994 sekä Naganon 1998 olympialaiset sekä lukuisat MM-kisat. Hiihto kiinnostaa edelleen.
— Nykyisin Exelin osuudet sauvoissa ovat kyllä paljon vähäisemmät, Manninen toteaa.

Vientitehtävissä toiminut Olli Pöllänen työskentelee Exelille nykyisin oman firmansa Can Am Traden kautta. Pälkäneellä asuva myyntimies hiihtelee edelleen yli 30 vuotta vanhoilla exeleillä.
— Nykyäänhän hiihtokisoissa katkeilee suksisauvoja vähän väliä, mutta ei vuonna –76 katkennut minun tietääkseni yhtään, tosin Neuvostoliiton Beljajevilta katkesi uuden monon kärki viestissä joka osaltaan helpotti Suomen viestijoukkueen kultajuhlia.