Savonlinnan lyseon lukion tänä syksynä alkaneen urheilulinjan suosio yllätti

Kolmeakymmentä aloituspaikkaa haki 59 opiskelijaa, jotka haluavat yhdistää lukio-opinnot ja urheilun mahdollisimman tehokkaasti.

Tuija Pauhu

Savonlinnan lyseon lukiossa alkoi tänä syksynä urheilulinja, johon vailkoitui 30 nuorta urheilijaa 59 hakijan joukosta. Lukio-opintonsa aloittaneiden lajeja ovat jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, salibandy, tennis, ratsastus, tanssi, uinti ja yleisurheilu. Maanantaina paikkoja availtiin kuntosalilla.
Savonlinnan lyseon lukiossa alkoi tänä syksynä urheilulinja, johon vailkoitui 30 nuorta urheilijaa 59 hakijan joukosta. Lukio-opintonsa aloittaneiden lajeja ovat jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, salibandy, tennis, ratsastus, tanssi, uinti ja yleisurheilu. Maanantaina paikkoja availtiin kuntosalilla.

Savonlinnan lyseon lukion urheilulinja oli keväällä ensimmäistä kertaa mukana yhteishaussa ja hakijamäärä yllätti. Kolmeakymmentä aloituspaikkaa haki 59 opiskelijaa.

Opiskelijoiden valintakriteerit olivat samat kuin urheilulukioissa eli lukuaineiden keskiarvo liikunnalla painotettuna, urheilumenestys sekä valmentajan arvio.

— Saimme motivoituneita ja lahjakkaita nuoria, joiden kanssa on hyvä tehdä töitä, kehuu lyseon lukion vs. rehtori Hannu Soini.

Savonlinnaan ei urheilulukio-statusta ole hakemisesta huolimatta myönnetty.

— Ei siitäkään huolimatta, että arvioinnin perusteella olisimme olleet siihen kelvollisia. Kilpaurheilulinja on toiminut lyseolla jo kahdeksantoista vuotta ja olemme täällä tehneet ”talkoilla” tai ilman korotettua valtionosuutta samat asiat ja jotkut jopa paremminkin, mitä avustusta saavissa urheilulukioissa tehdään, Soini naurahtaa.

Taidelukio hyvänä esimerkkinä

Soinin mukaan urheilulinjan tavoitteena on tarjota urheiluun panostavalle opiskelijalle tasokasta lukio-opetusta sekä mahdollisuuden harjoitella tavoitteellisesti, määrällisesti ja laadullisesti siten, että se tukee hänen kehitystään urheilijana.

— Ettei 15—16-vuotiaana välttämättä tarvitse lähteä muualle opiskelemaan. Taidelukio erityislukiona toimi meille hyvänä esimerkkinä musiikin ja kuvataiteiden puolella, Soini sanoo.

Toimimme valmennuksessa nykyaikaisella tavalla eli ensin teemme nuorista urheilijoita ja sitten vasta laji-ihmisiä. — Hannu Soini

Erityistehtävän saaneilla urheilulukioilla on omat tuntisuunnitelmansa, jotka poikkeavat osittain tavanomaisesta lukion tuntijaosta. Urheiluun suuntautuneet opiskelijat voivat vähentää muiden oppiaineiden pakollisia kursseja, ja suuri osa tarvittavista kursseista tulee liikunnasta.

Savonlinnassa vastaaviin huojennuksiin ei ole mahdollisuuksia. Kevennystä tehdään opinto-ohjauksella jatkamalla opiskeluaikaa.

— Kuormaa tulee ja päivät ovat pitkiä. Herkällä korvalla kuuntelemme opiskelijoiden jaksamista. Jos urakka käy liian raskaaksi, niin sitä sitten kevennetään jostain kohtaa, Soini sanoo ja kertoo, että esimerkiksi aamuharjoitukset ovat huoltavia, eivät kuormittavia.

Pikainen kysely savonlinnalaisopiskelijoiden keskuudessa kertoo, että jotkut ovat jo päättäneet käydä lukion kolmessa ja puolessa tai neljässä vuodessa.

Tuija Pauhu

Top Teamin B-junioreissa salibandya pelaava Juho Kaasalainen (vas.) haki urheilulinjalle sen vuoksi, että pystyisi harjoittelemaan enemmän ja kehittymään lajissaan. Hän kehuu luokan ryhmähenkeä hyväksi ja sanoo syksyn tuoneen uusia juttuja urheilemiseenkin. Vs. rehtori Hannu Soini on vuosien ajan aktiivisesti kehittänyt lyseon lukiota liikunnallisissa asioissa

Ensin tehdään urheilijoita, sitten vasta erikoistutaan

Urheilulinjalaisilla on kaksi tuntia viikossa yhteisvalmennusta. Kuusi tuntia viikossa on Kipis-Akatemia-valmennusta.

Syksyn ensimmäisessä jaksossa on keskitytty yleisvalmennukseen.

— Toimimme valmennuksessa nykyaikaisella tavalla eli ensin teemme nuorista urheilijoita ja sitten vasta laji-ihmisiä. Esimerkiksi jääkiekkoilijoilla on vähemmän jääaikaa ja sen sijaan he harjoittelevat crossfit-salilla, Soini sanoo.

Soinin mukaan urheilulinjan malli on rakennusvaiheessa ja nyt katsotaan mitä se voisi parhaimmillaan olla, jotta se kiinnostaisi Savonlinnan ulkopuolellakin.

Lyseon kilpaurheilulinja on vuosien varrella tuottanut hyvien urheilijoiden lisäksi paljon liikunta-alan ammattilaisia.

— Iso joukko kipisläisiä toimii liikunta-alalla joko liikunnanopettajina tai liikunnanohjaajina. Tälläkin hetkellä rumban läpikäyneet Henna Sallinen ja Simo Kauppinen ovat meillä kouluavustajina. Liikunnanopettaja Riina Hämäläinen on myös kipiksen kasvatti.

Valmentajina urheilulinjalla ja Kipis-Akatemiassa toimivat Sami Petäjäjärvi, Riina Hämäläinen, Joni Kotilainen, Tero Koponen, Juho Nykänen, Heiko Gross, Joni Jäntti ja Marko Hirn.

— Meillä on tällä hetkellä hyvät tukipalvelut sekä nykyaikaiset ja motivoituneet valmentajat, jotka ymmärtävät urheilijan polun rakentumisen, Soini kehuu.

Myös yhteistyö Xamkin ja Tanhuvaaran urheiluopiston kanssa toimii. Uutuutena on urheilijoiden testaus kahdesti vuodessa.

— Nuorille urheilijoille tarpeelliset tukitoimet saadaan hyvin tästä läheltä. Muun muassa apulaisrehtori Pia Riekkinen ja opinto-ohjaaja Sara Jakonen ovat kiinteästi mukana tulevaisuuden suunnittelussa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat

Kommentoidut