Olisiko särkijuoksussa ideaa Saimaa-ilmiöksi? — "Tarjoamamme ilmiön on oltava tajunnan räjäyttävä"

Itä-Suomen liikunnan aluejärjestöjen johtajat pohtivat Tanhuvaarassa liikunnan ja urheilun sisältöä kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan.

Saara Lavi

Sakari Pusenius (vas.), Jari Hurskainen, Erkki Kauppinen, Mari Makkonen, Risto Kovanen, Reko Tammi ja Sini Kapanen pohtivat Tanhuvaarassa liikunnan ja urheilun sisältöä kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan.
Sakari Pusenius (vas.), Jari Hurskainen, Erkki Kauppinen, Mari Makkonen, Risto Kovanen, Reko Tammi ja Sini Kapanen pohtivat Tanhuvaarassa liikunnan ja urheilun sisältöä kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan.

Saimaa-ilmiön rakentaminen jatkui uusilla urilla maanantaina Tanhuvaaran Urheiluopistolla Savonlinnassa.

Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen koordinaattori Reko Tammi oli kutsunut liikunnan aluejärjestöjen johtajat pohtimaan liikunnan ja urheilun sisältöä kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan.

Paikalla olivat Risto Kovanen (Pohjois-Savo), Mari Makkonen (Etelä-Savo), Jari Hurskainen (Pohjois-Karjala), Sakari Pusenius (Etelä-Karjala) sekä Erkki Kauppinen ja Sini Kapanen urheiluopiston edustajina.

— Kulttuuripääkaupunkihanke ei ole missään tapauksessa pelkästään taiteentekijöiden projekti vaan se kuuluu kaikille. Nyt pöydän ympärille on saatu sellainen konklaavi, joiden kautta liikunnan harrastaminen ja kilpaurheilu saadaan mukaan ja asia levitettyä hyvin laajalle. Olen pitänyt alusta asti tärkeänä sitä, että liikunta-ala kokee hankkeen omakseen, Tammi sanoi.

Tammen mukaan ensimmäisessä kokoontumisessa käytiin hyvää keskustelua ja nostettiin esille hyviä ideoita.

— Tunnelma oli hyvä ja varmasti asiat lähtevät liikkeelle, Tammi uskoo.

Risto Kovasen mielestä on tärkeää saada ulkoliikunta mahdollisimman laajasti hyödynnettyä jo olemassa olevien tapahtumien ympärille. Maakunnissa on paljon tunnettuja tapahtumia kuten Sulkavan soudut, Pogostan hiihto, Savonia-hiihto ja erilaiset retkiluistelutapahtumat.

Jari Hurskainen puolestaan piti tärkeänä, että liikuntaväen kannattaa jalostaa yhteistyötä alueen kulttuuriväen kuten vaikka orkestereiden ja teattereiden kanssa.

Mari Makkosen mukaan Saimaa-ilmiön teemat; ilmiömäisyys, vesi, sillat ja itäinen ilo antavat mahdollisuuksia vaikka mihin.

Erkki Kauppinen muistutti siitä, että kulttuuripääkaupungin valintaraadissa on ainoastaan kaksi suomalaista ja loput ovat muualta Euroopasta.

— Meidän pitäisi osata ajatella asioita heidän näkökulmastaan.

— Sen vuoksi tarjoamamme ilmiön onkin oltava tajunnan räjäyttävä, eikä vain lista piirikunnallisista urheilutapahtumista. Huulena heitetty särkijuoksu voisi hyvinkin olla yksi hulluista ideoista, joista Saimaa-ilmiö rakentuu, Mari Makkonen hehkutti.

Särkijuoksu olisi kilpailu, jossa juostaan avannolta toiselle ja eteenpäin pääsee vasta, kun on saanut kalan ongittua jäälle.

— Meistä se ei välttämättä ole niin ihmeellistä, mutta ulkomaalaiselle voisi olla hyvinkin eksoottista ja kiinnostavaa, Makkonen sanoi.

Tammi oli hyvillään siitä, että viikonloppuna Tanhuvaarassa oli pohdittu liikuntamatkailua yhteistyössä venäläisten toimijoiden kanssa.

— Jos vertaa meitä muihin hakijakaupunkeihin Tampereeseen ja Ouluun, niin Itä-Suomen Venäjä-yhteys on vahvuus, jota meidän kannattaa tuoda esiin.

Aluejohtajat uskovat, että ideariihi voi hyvinkin synnyttää uusia juttuja. Niiden toteuttamiseen tarvitaan yhteistyötä kuntien ja urheiluseurojen kanssa.

— Kaikki keinot, joilla ihmiset saadaan ikääntyvissä maakunnissa liikkeelle ovat tervetulleita. Maailma on täynnä mahdollisuuksia, Kovanen sanoi.

Euroopan kulttuuripääkaupunkeja on nimetty vuodesta 1985 lähtien. Helsinki (2000) ja Turku (2011) ovat toimineet suomalaisina kulttuuripääkaupunkeina.

Savonlinna on Itä-Suomen maakuntien yhteinen ehdokas Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. Idealle ovat antaneet tukensa myös maakuntien keskuskaupungit Mikkeli, Kuopio, Joensuu ja Lappeenranta. Yhteistyöverkostoa ja ideaa on työstetty kesästä 2018 lähtien.

Savonlinna-kulttuuripääkaupunkihankkeen alue perustuu Suur-Saimaan ja Vuoksen vesistöalueen rajaukseen, jota luonnehtii yhteinen historia ja vesistöön pohjautuva kulttuuri.