Yhteisöllisyys, ihmiset ja huumorintaju ovat Savonlinnan lyseon lukion valtit liikkuvana kouluna — "Jokaisen pitäisi saada liikkua omalla tasollaan"

Liikunnanopettajia ympäri Itä-Suomea kerääntyi Savonlinnan lyseon lukiolle hakemaan oppia toisen asteen liikkuvasta koulusta.

Timo Seppäläinen

Liikkuva koulu -seminaarissa pidettiin mieltä virkeänä taukojumpalla. Matemaattista pulmaa olivat ratkaisemassa ryhmässä liikunnanopettajat Hanna Tiilikainen, Leena Vepsäläinen, Salla Pulkkinen ja Sonja Nokelainen sekä EsLIn aluejohtaja Mari Makkonen (toinen oik.).
Liikkuva koulu -seminaarissa pidettiin mieltä virkeänä taukojumpalla. Matemaattista pulmaa olivat ratkaisemassa ryhmässä liikunnanopettajat Hanna Tiilikainen, Leena Vepsäläinen, Salla Pulkkinen ja Sonja Nokelainen sekä EsLIn aluejohtaja Mari Makkonen (toinen oik.).

Ideoita ja inspiraatiota.

Muun muassa näitä asioita tultiin hakemaan keskiviikkona Savonlinnan lyseon lukiolla järjestetystä toisen asteen liikkuva koulu -seminaarista.

– Avoimin mielin tulin hakemaan uusia ajatuksia tekemiseen, Mertalan koulussa liikunnanopettajana toimiva Salla Pulkkinen kertoi.

Myös Kerimäeltä saapunut Sonja Nokelainen oli samoilla linjoilla.

– Hyviä ideoita vien mukanani takaisin koululle, hän komppasi vieressä ollutta Pulkkista.

Kaksikon lisäksi koulun juhlasaliin kerääntyi päivän ajaksi liki 60 liikunnanopettajaa ympäri Itä-Suomea.

Lyseo on kuulunut Liikkuva koulu -toimintaan jo kolme vuotta. Se oli yksi pilottikouluista, joissa toisen asteen toimintaa ryhdyttiin järjestämään vuonna 2017.

Se oli yksi syy, miksi seminaari järjestettiin Savonlinnassa.

– Etelä-Karjalan Liikunnasta kysyttiin, olisiko meillä kohdetta toisen asteen liikunnallisesta koulusta, johon heidän alueen opettajat voisivat tulla tutustumaan. Olemme käyttäneet Esedua aiemmin esimerkkinä, mutta tällä kertaa haluttiin lukionäkökulmaa. Savonlinnan lyseon lukio on ollut toiminnassa mukana ensimmäisten joukossa, joten tulimme tänne, EsLin Anna Parta kertoi.

Koska seminaariin saapui paljon opettajia ympäri aluetta, he pääsivät tutustumaan myös lyseon lukion tiloihin. Pulkkiselle Piispanmäen tilat ovat sen sijaan tuttuja, sillä hän opiskeli koulussa 2000-luvun alussa.

Mutta täällä ihmisten oleminen ja kohtaaminen ovat se valtti. — Anna Parta

Moni asia on kuitenkin lähes 20 vuodessa muuttunut.

– Ympäristö on muuttunut ja luokkiin on tullut paljon toiminnallisia vaihtoehtoja. Silloin kuin minä olin täällä, luokissa oli vielä perinteiset tuolit ja pulpetit.

Hänestä uudistus on ollut ehdottomasti hyvä asia.

– Uskon, että oppilaatkin tykkäävät siitä.

Osana seminaaria lyseo esitteli omaa toimintaansa, ja opettajat pääsivät myös kysymään vinkkejä. Lyseon lukion opettajan Hannu Soinin mukaan kaikilla on yhteinen huolenaihe: passiivisten nuorten liikuttaminen.

Sen ratkaisemiseen ei lyseollakaan ole yksioikoista vastausta.

– Ne kliseiset neuvot ovat matalan kynnyksen liikunta sekä oman lajin löytäminen. Jokaisen pitäisi saada liikkua omalla tasollaan, jolle me pyrimme luomaan ympäristön, Soini kertoo.

Se, että urheiluvälineet ovat näkyvillä, ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa itsekseen. Soini huomauttaa, että nuoret lähtevät kavereiden houkuttelemana huomattavasti helpommin liikkumaan kuin aikuisen ohjaamana.

EsLin Partan mukaan lyseo on onnistunut esimerkki liikkuvasta koulusta kolmesta syystä: Koulun yhteisöllisyys, oppilaiden ja opettajien välinen kohtaaminen sekä huumorintaju ovat ehdottomasti sen suurimmat edut.

– Välineet ja ympäristö innostaa tiettyä porukkaa liikkumaan. Mutta täällä ihmisten oleminen ja kohtaaminen ovat se valtti, hän kehuu.

Mistä on kyse?

Liikkuva koulu

Liikkuvassa koulussa on tärkeää oppilaiden osallisuus, oppiminen ja lisää liikettä (vähemmän istumista)

Liikkuva koulu -ohjelman strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus.

Jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan.

Liikkuva koulu -toiminnan laajentaminen toisen asteen oppilaitoksiin alkoi 50 pilottihankkeella vuonna 2017.