Nuori aikuinen, mitäpä jos äänestäisit! — Lue mitä Savonlinnan seudun kansanedustajaehdokkaat haluavat tehdä hyväksesi ja muista, että eduskunta vaikuttaa sinunkin elämääsi

Kaksitoista kansanedustajaehdokasta kertoo tässä jutussa, mitkä ovat tärkeimmät nuorten aikuisten elämään vaikuttavat asiat, jotka he haluavat laittaa kuntoon.

Noora Partanen

Eduskuntavaaleissa valitaan eduskunta riippumatta siitä, kuka käy äänestämässä ja kuka ei.
Eduskuntavaaleissa valitaan eduskunta riippumatta siitä, kuka käy äänestämässä ja kuka ei.

Nyt käytävissä vaaleissa valitaan eduskunta neljän vuoden ajaksi. Se säätää lakeja, jotka vaikuttavat kaikkien ihmisten elämään riippumatta siitä, kuka äänestää eduskuntavaaleissa ja kuka ei.

Professori Markku Jokisipilä harmitteli Itä-Savon haastattelussa, että esimerkiksi nuoria tai vähän koulutettuja ei äänestäminen juuri kiinnosta.

Tämän jutun lopussa 12 Savonlinnan seudun kansanedustajaehdokasta kertoo, mitkä ovat tärkeimmät nuorten aikuisten elämään vaikuttavat asiat, jotka he haluavat laittaa kuntoon.

Jos jätät äänestämättä, saatat antaa äänesi juuri sille puolueelle tai ehdokkaalle, joka mielestäsi on kaikkein hölmöin.

On tärkeää, että eduskunnassa joku tuntee Savonlinnan seudun elämänmenon

Äänestäjä saa itse päättää, millä perusteella oman ehdokkaansa valitsee. Yksi valintaperuste voisi olla ehdokkaan asuinseutu.

On paljon asioita, jotka nousevat neljän vuoden aikana päätettäväksi, vaikka emme sitä vielä tiedä. Siksi on tärkeää, että eduskunnassa on kansanedustajia, jotka muun asiaosaamisensa lisäksi tuntevat myös Savonlinnan seudun erityisolot ja tarpeet.

Sosiaalisen median palstoilla moititaan usein, että kansanedustajat eivät tee mitään. Mutta kyllä he oikeasti tekevät. Eri vaalikausien mittaan seudulla kärsityt takaiskut eivät ole tulleet itäsavolaisten kansanedustajien takia vaan heidän ponnisteluistaan huolimatta.

On myös asioita, joiden jo tiedetään tulevan uuden eduskunnan käsittelyyn. Kaikki tässä jutussa haastatellut ehdokkaat ovat esimerkiksi sitä mieltä, että Savonlinnan keskussairaalassa pitää säilyttää osapuilleen nykytasoiset palvelut.

Muiden seutujen ehdokkaille sairaalan säilyttäminen ei ole ainakaan tärkeysjärjestyksen ykkösasia.

Savonlinnan seudun asukkaiden on äänestettävä muita seutukuntia ahkerammin — Muuten on mahdollista, että seudulta ei ole yhtään edustajaa uudessa eduskunnassa

Ei ole itsestään selvää, että Savonlinnan seudulta valitaan uuteen eduskuntaan yhtään kansanedustajaa. Savonlinnan seutu on osa Kaakkois-Suomen vaalipiiriä, joka ulottuu Kotkaan, Imatralle, Mikkeliin ja Pieksämäelle.

Vaalipiiristä valitaan 17 kansanedustajaa, eikä heitä ole mitenkään kiintiöity eri seutukunnille. Savonlinnan seudun äänioikeutettujen määrä on alle kymmenesosa vaalipiirin kaikkien äänioikeutettujen määrästä.

Ainoa tapa saada Savonlinnan seudulta edustajia eduskuntaan on äänestää paljon ahkerammin kuin muilla seuduilla.

Yhdenkään täkäläisen ehdokkaan läpimeno ei ole varmaa, ellei häntä äänestetä.

Toki vaaleissa saa äänestää myös muualla kuin Savonlinnan seudulla asuvaa ehdokasta. Vain yhtä voi äänestää.


Paikkoja jaettaessa katsotaan ensin puolueen äänimäärä, ja sen jälkeen pannaan ehdokkaat järjestykseen

Eduskuntavaalien vaalimatematiikan mukaan vaalipiirin 17 kansanedustajapaikkaa jaetaan puolueitten kesken siinä suhteessa kuin puolueen ehdokkaat yhteensä ovat saaneet ääniä. Sen jälkeen puolueen saamat paikat jaetaan sen mukaan, ketkä kyseisestä puolueesta ovat saaneet eniten ääniä koko laajassa vaalipiirissä.

Äänestäjä tietenkin valitsee äänestämänsä puolueen sen mukaan, mikä niistä edustaa parhaiten omaa arvomaailmaa.

Eduskuntaan valitaan saman verran kansanedustajia riippumatta siitä, äänestätkö vai et.

Jos jätät äänestämättä, saatat antaa äänesi juuri sille puolueelle tai ehdokkaalle, joka mielestäsi on kaikkein hölmöin.

Vaalipäivä on sunnuntaina 14. huhtikuuta, voit tarkistaa oman äänestyspaikkasi netistä

Eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 14. huhtikuuta. Silloin voit äänestää omalla äänestyspaikallasi, joka on ilmoitettu kotiin tulleessa äänioikeusilmoituksessa. Äänioikeusilmoitusta ei tarvitse olla äänestyspaikalla mukana, mutta henkilöllisyystodistus, ajokortti tai passi pitää muistaa ottaa mukaan.

Voit tarkistaa oman äänestyspaikkasi myös väestörekisterikeskuksen äänestyspaikkapalvelusta www.aanestyspaikat.fi.

Vaalipiirin kaikkien ehdokkaiden haastatteluja voit hakea tästä linkistä (Tilaajille)

Tässä kahdentoista ehdokkaan vastauksia kysymykseen: ”Mitkä ovat tärkeimmät nuorten aikuisten elämään vaikuttavat asiat, jotka laittaisitte kuntoon ja millä tavalla?”

(Ehdokkaita kiellettiin tässä haastattelussa puhumasta pitkään ilmastonmuutoksesta, koska heidän ilmastonmuutosnäkemyksensä julkaistaan erillisessä koosteessa, joka löytyy tästä linkistä (Tilaajille.)

SDP

Jouni Backman, (sd.) Savonlinnasta, syntynyt vuonna 1959:

— Kaikkeen päätöksentekoon tarvitaan ylisukupolvinen näkökulma eli pakollinen vaikutusarvio siitä, mitä päätös tarkoittaa tuleville sukupolville.

— Vaikutusarvio tarvitaan ilmastopolitiikassa mutta myös kaikissa muissa päätöksissä.

— Vastuuta ei voi siirtää tuleville sukupolville. Nuoria on kuultava ja huomioitava jo nyt, sillä heidän tulevaisuudestahan nyt päätetään.

Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) Savonlinnasta, syntynyt vuonna 1984:

— Työelämän pitää perustua reiluihin pelisääntöihin. Työstä pitää saada tarvittava palkka elämiseen.

— Jokaisella nuorella pitää olla aidosti mahdollisuus ylioppilastutkintoon tai ammattiopintoihin peruskoulun jälkeen. Maksuton toisen asteen koulutus olisi hyvä keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Siksi haluaisin pidentää oppivelvollisuuden 18 ikävuoteen.

— Savonlinnan seudulla tarvitaan monipuolista elinkeinorakennetta ja monipuolisesti koulutuspaikkoja, jotta nuoret voisivat jäädä tänne tai palata tänne opiskeltuaan muualla.

Kokoomus:

Panu Peitsaro (kok.) Savonlinnasta, syntynyt vuonna 1971:

— Nuoret haluavat ilman muuta toimenpiteitä ilmastomuutoksen hillitsemiskeksi. Ylipäätään ympäristön ”terveempi huominen” on heille tärkeää.

— Aivan selkeästi esille ovat nousseet myös nuorten mielenterveyden ongelmat sekä syrjäytyminen. Esimerkiksi psykologille pääsy on ollut todella vaikeaa. Lasten ja nuorten mielenterveyshoidon tarpeen arvioon on jatkossa päästävä 2–3 viikossa (nyt 6 viikkoa) ja hoitoon kuukaudessa (nyt 3kk). Nämä määräajat tulee kirjoittaa päivitettynä hoitotakuulakiin.

— Koulutusmahdollisuuksia ammattikorkeakoulussa sekä oppisopimuskoulutusta tulee lisätä seudullamme.

Lea Sairanen Punkaharjulta, syntynyt vuonna 1967:

— Suomen on oltava sellainen yhteiskunta, jossa nuorilla on mahdollisuus rakentaa tulevaisuuttaan—ei vastikkeetonta sosiaaliturvaa, vaan mahdollisuuksia työhön ja opintoihin.

— Nuorille pitää suunnata tukitoimia ensimmäisen oman yrityksen perustamiseen.

— Lapsiperheille tarvitaan vertaistukea ja neuvontaa esimerkiksi järjestöjen tarjoamana. Palvelut sujuviksi ja oikea-aikaisiksi. Perheillä pitää olla valinnanvapaus, kuka käyttää vanhempainvapaita.

— Tällainen yhteiskunta syntyy, ei ottamalla velkaa vaan nostamalla työllisyysastetta nykyisestä ja työn tekemisen esteitä poistamalla esim. korottamalla opintotukeen vaikuttavan työtulon alarajaa.

—  Suomen pitää vaatia, että suuret saastuttajamaat ryhtyvät toimiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Pitää tukea ilmastoystävällisten tuotteiden kehittämistä.

Kaj Turunen (kok.) Savonlinnasta, syntynyt vuonna 1960:

— Mielestäni tärkeimmät nuorten elämään vaikuttavat asiat ovat työpaikat, koulutus, harrastusmahdollisuudet ja puhdas luonto. Työpaikka takaa toimeentulon ja mahdollistaa perheen perustamisen sekä elämän suunnittelun.

— Pyrin saamaan investointeja Savonlinnaan ja tarvittaessa valtion investointitukia niihin.

— Jatkan myös työtä Saimaan vesistön puhtaana pitämiseksi ja Saimaan alueen kehittämistä kestävän matkailun kautta.

Keskusta

Hanna Kosonen (kesk.) Savonlinnasta, syntynyt vuonna 1976:

— Lukiokoulutuksen, ammattikoulutuksen ja korkeakoulutuksen pitää vastata paremmin alueen yritysten ja työelämän tarpeita. Oppilaanohjausta pitää olla tarpeeksi. Myös korkeakouluihin, lukioihin ja ammattioppilaitoksiin pitää laajentaa liikkuva koulu -malli.

— Perhevapaauudistuksen täytyy olla parannus perheille, jotta perheet itse voi omasta tilanteestaan käsin valita, millä tavoin he jakavat perhevapaat. Keskusta haluaisi korottaa pienituloisten lapsilisää.

— Ilmastonmuutoksen hallinta on yksi aikamme suurimpia haasteita ja siinä pitää ottaa käyttöön kaikki mahdolliset keinot

Perussuomalaiset

Matti Lundenius (ps.) Savonlinnasta, syntynyt vuonna 1966:

— Kaakkois-Suomen seutukuntiin tulisi muodostaa nuorille monipuolinen koulutuspolku, jotta nuoret voivat kouluttautua itseään kiinnostaviin ammatteihin, myös oppisopimusta hyväksi käyttäen.

— Oppisopimuskoulutuksella voitaisiin tehdä nopeasti täsmäkoulutusta yritysten tarpeisiin ja nuorilla olisi mahdollisuus päästä nopeammin elämän syrjään kiinni.

— Neljän miljardin euron yritystukia voisi kohdentaa uudella tavalla, jotta yritykset saisivat kannusteita sijoittaa tuotantoaan ja luoda työpaikkoja Kaakkois-Suomeen.

Vihreät

Heli Järvinen (vihr.) Kerimäeltä, syntynyt vuonna 1963:

— Tärkein asia on ilmastonmuutoksen hillintä.

— Jokaisen nuoren pitää päästä kouluun. Koulupolun pitää olla turvattu päivähoidosta yliopistoon asti ja tarjolla on oltava riittävän yksilöllistä opetusta.

— Tarvitaan perhevapaauudistus, joka tasapuolistaa nuorten naisten ja nuorten miesten mahdollisuudet saada työpaikkoja. Vihreiden perhevapaamallissa äiti voisi pitää viisi kuukautta vapaata, isä viisi kuukautta ja kumpi tahansa viisi kuukautta. Äiti voisi siis nykyiseen tapaan pitää 10 kuukautta, mutta nykymalliin tuleva lisävapaa olisi isälle.

Lauri Kosonen (vihr.) Savonlinnasta, syntynyt vuonna 1986:

— Ilmastonmuutoksen hallinta on nuorille tärkeää.

— Toimeentulo askarruttaa monia nuoria. Siksi sosiaaliturvaa on uudistettava kohti perustuloa. Perustulo varmistaisi, että toimeentulosta on varmuus olipa sitten yrittäjä, opiskelija tai työtön.

— Työpaikan saaminen ilman työkokemusta on vaikeaa eikä työkokemusta saa ilman työpaikkaa. Osa-aikaisten työsuhteiden solmimista pitäisi helpottaa.

Kristillisdemokraatit

Jouni Koskela (kd.) Savonlinnasta, syntynyt vuonna 1962:

— Maailma on pienentynyt viime vuosikymmeninä paljon. Nuoret kokevat kaiken, mikä tapahtuu missä tahansa maapallolla, koskettavan kaikkien nuorten tulevaisuutta.

— Nuorten uskoa tulevaisuuteen nakertaa paitsi pelko ilmastonmuutoksesta, niin myös tästä johtuva ainakin osittain aiheeton ilmastoahdistus.

— Pystyäkseen rakentamaan elämäänsä ja uskaltaakseen hankkia lapsia, nuoret tarvitsevat kiihkotonta tutkimustietoa ilmastoon vaikuttavista tekijöistä ja yksinkertaisia käytännön keinoja vaikuttaa itse omaan, lastensa ja maapallon tulevaisuuteen.

Vasemmistoliitto

Antti Astikainen (vas.) Savonlinnasta, syntynyt vuonna 1977:

— Sosiaaliturvaa pitää uudistaa nuorten työelämään pääsemisen ja yrittämisen helpottamiseksi.

— Ilmastonmuutosta täytyy torjua, jotta nuorten omilla lapsillakin olisi tulevaisuudessa elinmahdollisuuksia.

— Koulutuksen ja elinikäisen oppimisen polkuja täytyy helpottaa lainsäädännöllä ja maksuttomuudella.

Minja Lääperi (vas. sit.) Rantasalmelta, syntynyt vuonna 1986:

— Haluaisin puuttua työsuhteiden epävakauteen, poistaa nollatuntisopimukset, perusteettomasti ketjutetut määrä-aikaiset työsuhteet ja perusteettoman runsaan osa-aikatyön. Tulevaisuuttaan täytyy voida suunnitella pidemmälle kuin palkkapäivästä toiseen.

— Opiskelijoiden tulee voida keskittyä täysipainoisesti opintoihinsa, ei toimeentulonsa varmistamiseen. Kouluttautuminen ei saa olla varallisuudesta kiinni, valtion on tarjottava riittävä toimeentulo myös opintojen ajaksi.

— Matalan kynnyksen palveluja pitää tarjota erityisesti nuorille lapsiperheille. Mielenterveyspalveluiden saanti pitää taata nopeasti. Esimeriksi masennuksesta kärsivän on kohtuutonta joutua odottamaan kuukausia palveluiden piiriin pääsyä.