Näyttelijä julkaisi kuvan äänestyslipustaan ja sai kritiikkiryöpyn — Miksi täytetystä lipusta ei saa ottaa kuvaa?

Kuvauskiellon taustalla on esimerkiksi painostuksen välttäminen.

Olli-Pekka Härmä

Jokainen saa puhua äänestyspäätöksestään vapaasti. Sen sijaan kuvan ottaminen täytetystä äänestyslipusta voi olla lainvastaista.

Moni tietää, että äänestyslippuun ei saa kirjoittaa mitään muuta kuin ehdokkaan numeron. Kaikki äänestämiseen liittyvät käytännöt eivät sen sijaan ole yhtä tuttuja.

Näyttelijä Riku Nieminen julkaisi alkuviikosta Instagramissa kuvan, jossa näkyvät vaalikopissa oleva äänestyslippu ja siihen piirretty numero. Kuvan saatetekstissä Nieminen kertoo, ketä ehdokasta äänesti eduskuntavaaleissa ja kehottaa myös seuraajiaan käyttämään äänioikeuttaan.

Julkaisu herätti vilkkaan keskustelun kommentteihinsa. Osa kommentoijista kehuu Niemistä hyvästä valinnasta, mutta vielä useampi moittii näyttelijää vaalisalaisuuden rikkomisesta.

Ketä se haittaa, että joku julkaisee kuvan äänestyslipustaan? Eikö ole jokaisen oma asia, pitääkö valintansa salassa vai ei?

Vaalisalaisuus torjuu painostusta

Kaakkois-Suomen vaalipiirilautakunnan puheenjohtaja Jouko Kervinen toteaa, että kuvaamista äänestyskopissa voi pitää vaalilain vastaisena.

Vaikka laissa ei puhutakaan kameroista tai Instagramista, kuvauskiellon voi Kervisen mukaan johtaa useista pykälistä. Lain mukaan äänestys on järjestettävä ja vaalilippu täytettävä siten, että vaalisalaisuus säilyy.

Vaikka sanon äänestäneeni jotakuta, kukaan ei pysty varmistamaan, puhunko totta vai en. — Jouko Kervinen

Siksi vaalikoppiin esimerkiksi saa mennä vain yksi henkilö kerrallaan, pois lukien vaaliavustajat.

— Vanhaan aikaan esimerkiksi mies saattoi vaatia vaimoaan äänestämään tiettyä ehdokasta tai vanhemmat painostaa lapsiaan äänestyksessä. Vaalisalaisuudella estettiin, että tällaisissa alisteisissa suhteissa vahvempi osapuoli ei päässyt kontrolloimaan äänestystä, Kervinen sanoo.

Sama pätee nykyaikana. Jos kuvaaminen äänestyskopissa olisi sallittua, voisi esimerkiksi painostava puoliso vaatia lähettämään kuvan todisteeksi siitä, ketä toinen äänesti.

Vaalisalaisuus siis suojelee Kervisen mukaan demokratian toteutumista.

Puhua saa, kuvata ei

Entä onko siitä jotain haittaa, että kertoo perheelleen tai kirjoittaa sosiaaliseen mediaan, ketä äänesti?

Kervinen ei näe tässä mitään pahaa.

— Kyllähän jokainen saa kertoa, ketä ehdokasta tai mitä puoluetta kannattaa. Mutta vaikka sanon äänestäneeni jotakuta, kukaan ei pysty varmistamaan, puhunko totta vai en. Sitä on suojeltava, Kervinen sanoo.

Vaalilailla on vanhat perusteet. Laki säädettiin vuonna 1998, mutta ensimmäiset eduskuntavaalit toimitettiin jo vuonna 1907.

— Olen juristi koulutukseltani, enkä muista yhtään niin tarkkaa lakia kuin vaalilaki. Sen avulla vaalit yritetään saada kulkemaan juuri niin kuin demokratiassa kuuluu, Kervinen sanoo.

Riku Niemisen julkaiseman valokuvan kommenteissa Niemistä peloteltiin sillä, että tämän ääni voidaan mitätöidä kuvan julkaisun takia. Kervisen mukaan se ei kuitenkaan kelpaa mitätöimisperusteeksi.