Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi varoittaa ottamasta EU:n tuomia hyviä asioita itsestäänselvyyksinä — Näkkäläjärvi ja hänen ikätoverinsa eivät muista aikaa ennen Suomen EU-jäsenyyttä

Mikkel Näkkäläjärvi kannustaa ihmisiä äänestämään.

Soila Puurtinen

Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi on ehdokkaana EU:n parlamenttivaaleissa. Hän miettii, miksi nuoret eivät ainakaan viisi vuotta sitten olleet kiinnostuneita äänestämään EU-vaaleissa vaikka pitävätkin Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana.
Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi on ehdokkaana EU:n parlamenttivaaleissa. Hän miettii, miksi nuoret eivät ainakaan viisi vuotta sitten olleet kiinnostuneita äänestämään EU-vaaleissa vaikka pitävätkin Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana.

SDP:n nuorten puheenjohtaja, eurovaaliehdokas Mikkel Näkkäläjärvi, 28, ei muista aikaa ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Muutkaan hänen ikäisensä eivät muista.

Näkkäläjärvi arvelee tätä yhdeksi mahdolliseksi syyksi siihen, että nuorten äänestysprosentti edellisissä EU-vaaleissa jäi todella matalaksi. Nuorista äänioikeutetuista vain kymmenen prosenttia äänesti vuoden 2014 vaaleissa—90 prosenttia ei äänestänyt.

Näkkäläjärvi huomauttaa, että viime vuonna tehdyssä kyselyssä kuitenkin yli 80 prosenttia alle 30-vuotiaista piti EU:ta hyvänä asiana.

— Toivoisin, että ei pidettäisi itsestäänselvyyksinä hyviä asioita, jotka EU on meille tuonut, kuten rauhaa, vapaata liikkuvuutta ja esimerkiksi Erasmus-opiskelijavaihto-ohjelmaa, Näkkäläjärvi sanoo.

Näkkäläjärvi oli mukana itäsuomalaisten eurovaaliehdokkaiden kiertueella, joka torstaina kävi Savonlinnassa.

Euroopan parlamentin vaaleissa ennustetaan menestystä EU-kriittisille ja kansallismielisille populistipuolueille. Kansallismieliset puolueet suunnittelevat lisäksi yhdistävänsä voimansa uudessa Euroopan parlamentissa.

— Olisi todella harmi, jos ääriliikkeet saisivat niin paljon valtaa, että ne pystyisivät esimerkiksi halvaannuttamaan EU:n päätöksenteon. Paljonko ne lopulta saavat paikkoja, sen ratkaisevat vaalit. Toivoisin, että ne, jotka pitävät Euroopan unionia hyvänä asiana ja haluavat sitä kehitettävän, kävisivät äänestämässä, Näkkäläjärvi sanoi.

Soila Puurtinen

Riitta Myller oli Euroopan parlamentin jäsen 14 vuotta alkaen siitä, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi.

Riitta Myller: Euroopan unionia tarvitaan ratkaisemaan monia asioita, joita mikään jäsenmaa ei yksinään pysty ratkaisemaan

”Kiertue-emäntänä” Savonlinnassa oli Riitta Myller (sd.), joka toimi europarlamentaarikkona 14 vuotta, vuoteen 2009 saakka.

Myller totesi monien sanoneen, että eivät halua äänestää EU-vaaleissa, kun eivät tiedä, mitä siellä tehdään. Hän muistutti, että parlamentti tekee yhteistä eurooppalaista lainsäädäntöä yhdessä jäsenvaltioiden ministerien kanssa. Selvästi on säädelty, mistä asioista yhteisiä päätöksiä tehdään.

Myller huomautti myös, että on paljon asioita, joita ei voi yhdessä jäsenmaassa ratkaista, vaan jotka pitäisi ratkaista yhdessä. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi ilmastopolitiikka ja turvapaikkapolitiikka.

— Euroopan parlamentissa tarvitaan sellaisia voimia, jotka haluavat ratkaista näitä kysymyksiä ja tehdä globaalia yhteistyötä, Myller sanoi.

Luetuimmat