Ehdokkaat eivät koventaisi kotimaisen lihan verotusta — Metsien hakkuut herättivät vaalipaneelissa enemmänkin keskustelua

Kansanedustajaehdokkaat eivät edes usko verotuksen ohjaavan ihmisten ruokatottumuksia.

Soila Puurtinen

MTK:n vaalipaneelissa tentattavina olivat Antti Astikainen (vas. vas), Jari Leppä (kesk.), Matti Lundenius (ps.), Lauri Kosonen (vihr.), Jouni Koskela (kd.), Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) ja Kaj Turunen (kok.).
MTK:n vaalipaneelissa tentattavina olivat Antti Astikainen (vas. vas), Jari Leppä (kesk.), Matti Lundenius (ps.), Lauri Kosonen (vihr.), Jouni Koskela (kd.), Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) ja Kaj Turunen (kok.).

Savonlinnalaiset kansanedustajaehdokkaat eivät halua yrittää verotuksen keinoin vähentää ainakaan kotimaisen lihan syöntiä. Tämä ilmeni MTK Etelä-Savon järjestämässä vaalipaneelissa keskiviikkona.

Lihaa ei halua panna verolle myöskään pertunmaalainen panelisti, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.). Leppä sanoi, että ohjauskeinot eivät edes toimi.

— Makeisvero ei vähentänyt makeisten syöntiä. Se kyllä toi valtiolle rahaa. Jos halutaan kerätä valtiolle rahaa, se kannattaa reilusti sanoa eikä perustella sitä ohjausvaikutuksella

— Maataloustuotannosta voidaan saada kasvun ala. Maailmalla on kysyntää laadukkaalle ruualle, mutta jos ruvetaan laittamaan kotimaista lihaa verolle, niin se ei kannusta tuottajia kasvuun, Leppä sanoi.

Antti Astikainenkaan (vas.) ei uskonut verotuksen ohjaustehoon.
— Uskon, että ulkomainen liha on vähemmän houkuttelevaa kuin suomalainen, Astikainen sanoi.

Lauri Kosonen (vihr.) huomautti, että valtio joka tapauksessa ohjaa verotuksella ihmisten käyttäytymistä.

— Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että lihansyöntiä pitää vähentää. Ainakin tuontilihan osuutta pitäisi vähentää ja huolehtia siitä, että tuottaja saa hyvän hinnan Suomessa tuotetusta lihasta.

— En ole kenenkään elinkeinoa viemässä, mutta kannattaisin sitä, että kasvatettaisiin enemmän kotimaisia proteiineja, kuten härkäpapua, Kosonen sanoi.

Matti Lundenius (ps.) ilmoitti, että hän ei ole ikinä maistanut härkäpapua.

— Olen yrittänyt vaan ruokaa syödä.

Lundenius tähdensi että suomalainen ruuantuotanto on ympäristöteko, koska sitä ei roudata maailmanääristä.

— Pitäisi järjestää, että kaikki ulkomainen on kalliimpaa kuin kotimainen, Lundenius sanoi.

Kaj Turunen (kok.) ehdotti, että jos lihansyöntiä halutaan verotuksen keinoin vähentää, sen voisi tehdä ottamalla kotimaisilta kasviksilta ja juureksilta arvonlisäveron kokonaan pois.

— Porkkanan kautta, ei kepin kautta.

Jouni Koskela (kd.) muistutti kristillisdemokraattien esittäneen jo viime syksynä vaihtoehtobudjetissaan hedelmien ja vihannesten arvonlisäveron alentamista ja vastaavasti sokeriveron korotusta.

Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) muistutti SDP:n esittäneen kestävän kehityksen kulutusveroa, jolloin ruuan ostamisessa ja sitä kautta ruuan tuottamisessa otettaisiin huomioon, että ruoka on tuotettu kestävällä tavalla.

Jouko Makkonen huomautti yleisön joukosta, että hänen poikansa kivisillä pelloilla on vaikea kasvattaa porkkanoita
— Se on rehupelto, joka sitoo hiiltä ja tuottaa maitoa ja lihaa.

Metsänhakkuista kiivasta sanailua

Kauko Rauhansalo tahtoi yleisökysymyksessään tietää, haluavatko ehdokkaitten puolueet lisätä metsien käyttöä ja hakkuita.

Nykyisin puuta hakataan non 70 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kansallisen metsäohjelman tavoite on 80 miljoonaa kuutiota.

— Suomen metsä kasvaa 110 miljoonaa kuutiota. Hakkuita olisi mahdollista lisätä 150 miljoonaan kuutioon vuodessa, tilaisuuden juontajana toiminut MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen sanoi

Kaj Turunen (kok.), Anna-Kristiina Mikkonen (sd.), Jari Leppä (kesk.) ja Matti Lundenius (ps.) nostivat vihreät laput hakkuiden lisäämisen merkiksi.

Lauri Kosonen (vihr.) nosti punaisen lipun sen merkiksi, että hakkuita ei voi lisätä. Jouni Koskela (kd.) ja Antti Astikainen (vas.) nostivat sekä punaisen että vihreän lipun.

Leppä sanoi, että pitää miettiä yhtä aikaa hiilinielujen kehittämistä ja sitä, miten metsien tuotteilla pystytään korvaamaan uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.

— Jos katsotaan metsää pelkkänä hiilinieluna, teemme tilaa saastuttaville raaka-aineille, kivihiilelle ja öljylle.

Leppä vaati punaisen lipun nostajia kertomaan, missä pannaan tehdas kiinni ja kuka uskaltaa sanoa tehdasinvestointia harkitseville, että älä tule.

Astikaisen mielestä hakkuut on pidettävä sillä tasolla, että metsien käyttö on kestävää ja tuottavaa. Hänen mielestään tehtaiden toiminnassa pysyminen riippuu markkinoista eikä hakkuumääristä.

— Jos markkinat vetävät ja yritykset sitoutuvat toimimaan vastuullisesti, hakkuita voidaan lisätä, mutta lähtökohtaisesti ei.

Leskinen huomautti Astikaiselle, että kukaan ei uskalla investoida Suomeen, jos hakkuita lähtökohtaisesti rajoitetaan.

Kososen mielestä hakkuissa pitää peruuttaa vuoden 2014 tasolle, 60 miljoonaan kuutioon vuodessa.

— Luontoarvot ovat tärkeitä. Jos hakkuita lisätään, eläinlajit vähenevät.

Koskela sanoi olevansa vähän varovainen.

— Jos Luken asiantuntijat pystyvät kiistattomasti näyttämään, että metsä kasvaa ja sitoo hiiltä riittävästi, nostan vihreän lapun.

Koskela huomautti, että metsät ovat paitsi hiilivarasto myös luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjä.

— Jos luonnon monimuotoisuutta vähennetään, ilmastonmuutoksen myötä metsätuhojen todennäköisyydet kasvavat. jonkin sopusointu tässä on löydettävä, Koskela sanoi.

Turunen sanoi, että metsien monimuotoisuudesta pitää pitää kiinni, mutta asia hoidetaan Metso-ohjelmalla ja muilla vapaaehtoisilla toimilla eikä hakkuita rajoittamalla. Turusen mielestä Suomen on hoidettava osuutensa EU:n ilmastopolitiikassa, mutta samalla on huolehdittava kilpailukyvystä.

— Jos Stora Enso saa tilauksen ja jos Suomessa ei ole puuta, tilaus tehdään Saksassa. Yhtiö tekee saman tuloksen siellä, Turunen sanoi.

Mikkonen tähdensi, että metsiä pitää hakata kestävästi.

— Suomalainen metsänhoito on huippuluokkaa. On tärkeää turvata työpaikat ja teollisuuden puunsaanti mieluiten suomalaisella puulla, Mikkonen sanoi.

Uusimmat uutiset